Kirjoita hakeaksesi

video-img
Tags:

Pikakurssi sähköautojen lataamisjärjestelmään: näin selviät kotona ja liikenteessä

Jaa

Mikäli sähköautot kiinnostavat mutta uudenlainen ”tankkaustapa” pelottaa tai vähintään huolestuttaa, on tästä tekstistä hyvä lähteä liikkeelle. Sähköautoihin siirtyminen vaatii kieltämättä jonkin verran uuden omaksumista, mutta lopulta asia on yksinkertaisempi kuin miltä se ensisilmäyksellä saattaa vaikuttaa.

Tankkauksesta lataamiseen siirtyminen

Olemme tottuneet vuosien varrella siihen, että autot liikkuvat bensalla tai dieselillä. Toisin sanoen autojen tankkaus sujuu ongelmitta keneltä tahansa, joka tajuaa tankata bensaa bensa-autoon ja dieseliä dieselautoon. Tasan kaksi vaihtoehtoa. Kuinka monta vaihtoehtoa on sitten sähköautojen puolella? Yksi, viisi vai neljätoista? Ensimmäinen hyvä uutinen on se, että yksinkertaistettuna sähköautojen lataaminen voidaan jaotella kolmeen tyyppiin: hidas lataus, peruslataus ja pikalataus. Käytännössä näiden lataustyyppien erot ymmärtämällä on perillä jo kaikesta keskeisestä, eli hyvä uutinen on se, ettei lopulta kyse ole muusta kuin kahdesta eri vaihtoehdosta siirtyminen kolmeen vaihtoehtoon. (Sen ei pitäisi olla ylivoimainen ponnistus kenellekään.)

Hidas lataus (”slow charging”)

 

 

Hidas lataus tarkoittaa sitä, että lataamiseen käytetään tavallista kotitalouspistorasiaa. Tämä on mahdollista kaapelilla, mikä on tarkoitettu kyseiseen toimintaan ja mikä tavallisesti tulee ostetun ajoneuvon mukana. Kaapelista yleensä puuttuu niin sanottu ”vikavirtasuoja”, eli käytännössä sen käyttö voi johtaa tiettyihin ongelmatilanteisiin. Sen takia hidasta latausta suositellaan käytettäväksi vain tilapäisratkaisuna esimerkiksi matkoilla.

Latausajat ovat hitaalla tyylillä PITKIÄ (esim. Nissan Leaf n. 20 tuntia ja Hyundai Ioniq Electric n. 12 tuntia) eli tämänkin takia seuraavan tason vaihtoehto on enemmän kuin hyvä ratkaisu.

 

Huom: kaikki kotitalouspistorasiat eivät sovellu edes tilapäislataukseen! (Eli älä siis kytke laturia siihen kolmekymmentä vuotta vanhaan ja puoliksi homehtuneeseen kesämökkipistorasiaan…) Mikäli et ole ihan varma siitä, että pistorasia on ok, suositellaan kuntotarkastusta.

Peruslataus (”semi fast charging”)

sähköautojen latausasema

Peruslataaminen on sitä, että sähköauto ladataan varsinaisesta sähköauton lataamiseen tarkoitetusta pistokkeesta. Tämä tarkoittaa joko kiinteästi asennettua kotilatausasemaa tai julkista latauspistettä. Joillekin päänvaivaa on aiheuttanut Tyyppi 1 ja Tyyppi 2 -asia. Kyse on siitä, että sähköautoissa oleva pistokkeen koko on eurooppalaisissa autoissa (Tyyppi 2) hieman erilainen kuin tietyissä malleissa Euroopan ulkopuolella (Tyyppi 1). Toisaalta paras asia on siinä, että piuhan toinen pää on kaikille autoille sama eli Typpi 2 mallinen pistoke. Suomen lakiin on jopa kirjattu kohta, että kaikilla julkisilla latauspisteillä tulee olla Tyypin 2 latausmahdollisuus. Autonvalmistajat ovat reagoimassa myös Euroopan standardiin, esimerkiksi Tesla Model 3-autot tulevat Tyypin 2 -pistokkeen kannalla.

 

Telsa Model 3 latausportti

Telsa Model 3 molemmilla latausporteilla

 

Tiivistettynä: joidenkin autojen piuhojen molemmissa päissä Tyyppi 2 -tyyliset liitännät, kuten vaikka BMW:n ja VW:n sähköautot. Joidenkin sähköautojen latauspiuhan toisessa päässä on taas Tyyppi 1 -liitäntä ja toisessa Tyyppi 2 -liitäntä, kuten vaikka Nissan Leafissa.

 

bmw i3 nissan leaf latausportit

Bmw i3 (vasemmalla) vs Nissan Leaf (oikealla)

 

Latausajat ovat peruslatauksella KESKIPITKIÄ (esim. Nissan Leaf n. 7 tuntia ja Hyundai Ioniq Electric n. 6 tuntia. Muun muassa Teslat peruslataantuvat tätäkin nopeammin tehokkaamman autoon asennetun laturin voimin).

 

Pikalataus (”supercharging”)

Hitaassa ja peruslatauksessa autoon syötetään vaihtovirtaa (AC). Tämä tyyli on pikalatausta hitaampi koska virran täytyy siirtyä auton laturin kautta akkuihin. Auton laturi on siis enemmän tai vähemmän pullonkaula välissä riippuen laturin tehosta. Kun akkuihin tykitetään tasavirtaa (DC) niin laturi voidaan ohittaa. Tämän takia latausajat ovat huomattavasti nopeampia. Tässä taas tullaan samaan asiaan kuin edellisessä kappaleessa, eli Euroopassa DC-liitin on hieman eri näköinen kuin tietyissä ei-eurooppalaisissa autoissa. Jälleen kerran vaihtoehtoja on vain kaksi, joten homma ei mene sen vaikeammaksi (toisesta käytetään nimitystä ”CSS” ja toisesta ”Chademo”).

Kun akkuihin tykitetään tasavirtaa (DC) niin laturi voidaan ohittaa. Tämän takia latausajat ovat huomattavasti nopeampia

Latausajat ovat pikalatauksella NOPEITA. Eli nyt puhutaan niistä latausasemista millä pusketaan puolessa tunnissa tai parhaimmillaan reilusti senkin alle auton akut tyhjästä 80-100 prosentin tasolle.

 

CSS (vasemmalla) vs Chademo (oikealla)

 

CSS vs Chademo pikalaturit

CSS (vasemmalla) vs Chademo (oikealla)

Tägit

Saatat pitää myös näistä

Jätä kommentti

Your email address will not be published. Required fields are marked *